Etuoikeutettuna olen saanut sivusta seurata ja hieman myös itse osallistua tähän ihan tavallisten ihmisten suuren unelman saavuttamiseen.

Vähän yli vuosi sitten sain puhelun Kajaanista jonka merkitystä en silloin ymmärtänyt. Joku minulle tuntematon ihminen halusi auttaa minua ja yritystäni markkinoinnissa, ihan ilmaiseksi. Mietin mielessäni ettei mitään saa ilmaiseksi, jotain tämä soittaja on vailla. Lähetin tiedustelijan tapaamaan tätä miestä, katsomaan voisiko häneen luottaa.
Ihmeekseni tiedustelija, joka yleensä on hyvin varovainen ja monesti jopa epäluuloinen ihmisten suhteen, oli kertonut tälle miehelle meistä kaiken ja suorastaan pursusi intoa heidän suunnittelemastaan yhteistyöstä. Olin edelleen hyvin epäluuloinen, mitään en ollut tähänkään asti saanut ilmaiseksi,päivastoin olen maksanut sinisilmäisyydestäni ja kiltteydestäni erittäin kalliin hinnan. Yritysmaailman raadollisuus ja yksinäisyys on minulle maaseudun kasvatille ollut toisinaan hyvinkin vaikea asia.

Meni yli puoli vuotta ennen kuin pääsin itse tapaamaan tämän miehen joka oli voittanut tiedustelijan luottamuksen heti ensi tapaamisella. Muistan kuinka minua hieman jännitti, olin kuullut tästä miehestä niin paljon positiivista, enkä joutunutkaan pettymään. Tiesin heti tulleeni oikean ja aidon ihmisen luo joka otti ihmisen vastaan ihmisenä, kuunteli ja halusi tehdä kaikkensa auttaakseen minua ja yritystäni. Siitä tapaamisesta alkoi meidän yhteinen taival kehittyä ja pikku hiljaa yhteistyö on syventynyt ystävyydeksi.

Kainuun karhuksi osuvasti nimitetty mies on tehnyt meihin suuren vaikutuksen rehellisyydellään, avoimuudellaan,suorapuheisuudellaan ja suurella sydämellään. Hän on sanonut saaneensa itse henkilökohtaisesti apua lähimmäisiltä ja muilta ihmisiltä ja siksi haluavansa jakaa sitä myös muille. Siksipä kun kuulimme tästä hänen seuraavasta projektistaan emme olleet ollenkaan yllättyneitä tai kyseenalaistaneet hänen motiivejaan siihen liittyen.

Istuimme kahvilassa heinäkuun lopulla kun Karhu kertoi meille aikovansa kävellen Kajaanista Kilpisjärvelle Saanan huipulle viedä kiitoskirjeen symbolisena eleenä kaikesta hyvästä mitä hän sekä hänen läheisensä ovat saaneet elämänsä aikana. Näin kertoen ettei vilpitön auttaminen ja hyväntekeminen ole vielä kuollut maailmasta ja myös edelleen haastaen muitakin tekemään hyviä tekoja.
Tiedustelija katsoi minua silmiin hetken ja sanoi että jos Karhu kävelee Kuusamon kautta niin hän lähtee sieltä mukaan. Minä katsoin tiedustelijaa ja sanoin antavani heille matkakumppaniksi poron kävelemään vierelle.

Näin spontaanisti alkoi meidän matka tämän asian parissa. Emmekä varmasti kukaan tienneet tai osanneet kuvitella mihin kaikkeen olimme sitoutuneet tai mihin tämä taival vielä meidät veisi. Mutta siinä hetkessä näimme vain sen unelman, herätellä ihmisiä välittämään ja vilpittömästi omasta halustaan tekemään hyviä asioita toisten eteen.